Moni kipuilee työssään ja haaveilee muutoksesta. Kiireiset, stressaavat päivät ovat ehkä sammuttaneet intohimon liekin, mikäli se joskus on edes palanut. Nuoruusvuosina tehty ammatinvalinta ei varhaiskeski-ikäisenä välttämättä tunnukaan mielekkäältä.

Epämääräisessä tyytymättömyydessä voi kulua sujuvasti vuosikausia. Pieni sisäinen ääni jää ulkoisten vaatimusten jalkoihin ja elämä ajautuu kokemisen sijasta suorittamiseen. Illat nuokutaan sohvan syleilyssä käden tapaillessa somekanavaa, suklaata tai viinilasia. On helpompaa turruttaa tunteensa kuin arvioida, olenko onnellinen ja teenkö asioita, joista tulen tyytyväiseksi.

Minäkin olen ollut yksi monista. Aikanaan olin silloiseen työhöni lopen kyllästynyt. Hommat olivat yksinkertaisia, välineet tuttuja ja haasteet pieniä. En ollut ammatillisesti kehittynyt vuosiin enkä löytänyt työstäni ulottuvuuksia, joista olisin syttynyt.

Kadehtien seurasin lähintä kollegaani, joka intoa puhkuen riensi aamuisin töihin ja jäi vielä iltaisin työskentelemään muiden jo lähdettyä.  Katsellessani hänen energiaansa olin pahoillani siitä, että en tunnistanut itsestäni edes murto-osaa siitä kipinästä, joka hänessä paloi.  Tunsin syyllisyyttä: miksi minä en voinut tuntea samasta työstä samalla tavoin?

En ollut siihen aikaan kovin hyvä työntekijä. Olin stressaantunut ja leipiintynyt työhön, jossa alisuoritin jatkuvasti. Ammatillinen itsearvostukseni oli nollassa, enkä tunnistanut osaamistani tai taitojani. Kykyni unelmointiin hävisi ja turhautuneisuus heijastui myös muihin elämän osa-alueisiin.

Kuten niin moni muukin muutosta kaipaava, toivoin asian ratkeavan itsestään.

On niin paljon mukavampaa kertoa marttyyritarinaa kuin ottaa itse vastuu omasta elämästään. Ehkä kyse oli vähän laiskuudestakin. Tutun ja turvallisen muuttaminen olisi vaatinut vaivaa ja uuden opettelua.

Joskus käy niin, että ulkoiset olosuhteet romahtavat pyytämättä. Tulee irtisanominen ja työttömyyttä, vakava sairaus tai avioero. Nämä pysähdykset ovat kipeitä, mutta samalla ne tarjoavat myös mahdollisuuden tarkistaa omaa suuntaansa. Mullistusten jälkeen avautuvat polut voivat olla tuhat kertaa tyydyttävämpiä kuin aiemmin eletty elämä.

Minun hartaasti odottamaani ratkaisua ei koskaan tullut. Sen sijaan ahdistukseni kasvoi päivä päivältä ja lopulta irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta tyhjän päälle. Muutos pelotti ja tunsin epävarmuutta siitä, miten tulen selviämään. Näin kauhukuvia, joissa jonotin leipäjonossa makaronia lapsilleni ja olin pankissa irtisanomassa asuntolainaa. Nyttemmin tiedän, että nuo ovat hyvin tyypillisiä tunteita muutostilanteessa. Aivojeni alkukantaiset asetukset siellä muistuttivat olemassa olostaan ja yrittivät viimeisillä voimillaan pitää kiinni vanhoista tavoista elää ja ajatella.

Samalla kun syleilin pelkojani, tunsin huikeaa oman elämän hallinnan tunnetta.

Ymmärsin, että koko siihenastisen elämäni olin kulkenut enemmän tai vähemmän muiden ohjattavana. Nyt ajelehtiminen päättyi ja otin itse oman elämäni ohjat. Tein vihdoinkin jotain, joka itsestäni tuntui hyvältä. Valitsin arvojeni mukaisesti ja syvällä sisimmässäni tiesin, että valinta tulisi kantamaan.

Ystäväni sparrasi työnhakuasiakirjojani ja irtisanoutumista seuraavalla viikolla aloitin jo työssä, jossa pääsin paljon paremmin käyttämään vahvuuksiani. Vanha viisaus siitä, että uudelle tulee tilaa vasta kun luopuu vanhasta, piti siis minun kohdalla paikkansa. Yhtäkkiä minulla oli enemmän kuin olisin osannut koskaan kuvitella. Mieleni rakentama este siitä, mitä voin tehdä ja mihin pystyn, murskaantui palasiksi. Olin ihmeissäni, näinkö helppoa muutos sitten oli, kun viimein uskalsin sen tehdä?

Oma kokemukseni kasvatti siivet uusiille unelmille ja toi hurjasti rohkeutta.

Sietokykyni, sinnikkyyteni ja luottamukseni elämään kasvoivat. Tänä päivänä uskon, että tuon vuosia sitten ottamani askeleen takia olen tässä, yrittäjänä ja oppaana monille muille epävarmoille oman polun etsijöille. Nämä keskeiset oivallukseni haluan jakaa sinulle:

  1. Sinun sisälläsi on sinun voimasi. Luota itseesi.
  2. Älä usko muita (ainakaan lannistajia)
  3. Unelman saavuttaminen ei ole taikatemppu. Älä jää odottamaan, että unelmasi vain tapahtuu. Ota konkreettisia askeleita, pieniä tai suuria, jotka vievät sinua kohti tavoitettasi.
  4. Unelmia kohti meneminen on välillä todella vaikeaa, ja saatat joutua luopumaan paljosta.
  5. Se mitä saat, voi olla paljon enemmän kuin osaat odottaa.

Rohkeutta sinulle muutokseen ja omien unelmien tavoitteluun.

Halauksin Petra

ps. Haaveiletko sinä muutoksesta? Unelmana uusi duuni -verkkovalmennukseni auttaa sinua kirkastamaan uramahdollisuuksiasi. Valmennuksen jälkeen tiedät mitä haluat ja miten sen saat.
Tutustu valmennukseen täällä >>

Kun ilmoittaudut 24.9. mennessä, saat bonuksena cv:n tai työhakemuksen kommentoinnin kaupan päälle!