Rauhallista Joulua!
Kiitos, että olet ollut Puunnon matkassa vuoden 2018 aikana. Uusi vuosi ja uudet mahdollisuudet odottavat. Sitä ennen, hyvää joulua!

Uusi työ, vastuullisempi asema. Innostuksen sijasta mahanpohjasta kuitenkin kouraisee. Missä vaiheessa huomataan, että en oikeasti osaakaan mitään?
Kokemusta ja työvuosia saattaa olla takana useampia, mutta epävarmuus omista taidoista vie työnilon. Niin sanotusta huijarisyndroomasta kärsivät monet korkeakoulutetut, osa koko työuransa ajan. Yleisintä se on kuitenkin uran alkutaipaleella ja vasta valmistuneilla. On vaikea uskoa, että osaa ja on pätevä tehtävään, vaikka esimies antaisi myönteistä palautetta. Kompensoidakseen tunnetta huijarisyndroomasta kärsivä vaikenee ja tekee kahta kovemmin töitä.
Omia ajatusvääristymiä voi onneksi työstää ja muuttaa. Ensimmäinen askel on tiedostaa ja kyseenalaistaa ne. Hyödyllistä on pohtia mitä pitäisi osata, jotta voi uskoa omaan ammattitaitoonsa.
Tarja Tiittasen kanssa tehty video siitä, mitä on systeeminen konstellaatio, ja miten sitä voi hyödyntää niin yksilöt kuin työyhteisöt oman toimintansa kehittämisessä. Vaikkapa jumitilanteiden tai rajoittavien uskomusten purkamisessa. Tästä videoon >>
Työelämän motivaatiovideo-sarjan viimeisessä osassa käsitellään sitä, mitä tarvitaan silloin, kun motivaatio on totaalisen hukassa. Miten esimies tai organisaatio voi toimillaan tukea tavoitteisiin pääsyä silloinkin, kun työntekijöiltä on kipinä hukassa.
Ajankohtaista: Tiistaina puolenpäivän aikaan Suorittaja lopetti työt kesken työpäivän. Hämmentyneiden työtovereiden mukaan hän oli normaalisti lukenut työpisteellään sähköpostia, kun kännykkä äkkiä hälytti. Ilmeisesti puhelimen hälytys oli viimeinen niitti, sillä Suorittaja oli noussut ylös, laittanut kannettavan kiinni ja singonnut kiivaasti soivan puhelimensa roskiin. Tämän jälkeen hän oli asetellut kulkukorttinsa nurinpäin pöydälle ja sanonut lähtevänsä pitkälle kesälomalle.
”Valitettavasti näitä tapahtuu aina silloin tällöin” kommentoi henkilöstöpäällikkö tapahtunutta. Suorittajan työt saatiin onneksi pikavauhtia delegoitua Aikaansaajalle ja Täysilläsatsaajalle, joten taloudellisia tappioita ei ehtinyt syntyä. Yhtiön toimitusjohtajaa ei tavoitettu eikä hän vastannut soittopyyntöihin.
Tietoa stressistä on tarjolla enemmän kuin koskaan ja silti olemme uupuneempia kuin aikoihin.
Jatkuva kiireen tunne ja se, ettei hallitse asioita, on monen asiantuntijan nykypäivää. Nopea tai tehokas tekeminen on työelämässämme arvostettua ja siihen pyritään resursseja pienentäen. Uraohjaajan ja -valmentajan roolissa törmäämme tähän päivittäin, mutta kärsimme asiasta myös itse.
Netti pullistelee itsensä johtamisen vinkkejä, ajanhallintakoulutuksia ja -tekniikoita: sulje puhelin, vastaa sähköposteihin kaksi kertaa päivässä, kytke pois hälytykset, pidä listaa tehtävistä, hengitä syvään. Toki näitäkin taitoja tarvitaan, mutta kokonaan vastuuta ei saa sälyttää työntekijän harteille. Jos resurssointi on pielessä, se ei parane pomodoro-tekniikalla.
Tekemättömien töiden ja tehtävien pohtiminen vie paljon henkistä kapasiteettia, myös silloin, kun ei aktiivisesti tee niiden eteen töitä. Jokainen muistettava asia on kuin aukko, johon mieli palaa tasaisin väliajoin. Tämä aukko umpeutuu vasta, kun homma on hoidettu.
Haasteena on, että tekemättömien tehtävien määrä on loputon, eikä juuri koskaan tule tilannetta, että kaikki on tehtynä. Kuroaksemme aikaa kiinni painamme lisää kaasua, lyhennämme taukoja, skippaamme harrastukset ja minimoimme ihmissuhteet. Nipistämme palautumisesta, siis siitä, joka toisi meille energiaa ja siten itseasiassa lisää tehoa.
Tekemällä asioita valmiiksi on mahdollista saavuttaa hetkellisesti mielenrauha. Mielenrauha ei kuitenkaan ole kovin pysyvä, vaan johtaa suorittamiseen ja lopulta voimien menetykseen.
Ei mennyt tämäkään päivä haaskuun
Kun kiire kuristaa arkea, sitä on vaikea karistaa harteilta kotonakaan. Sama suorittaminen jatkuu, hälinä jää päälle. Hyörinä kaappaa arjen, valuu iltoihin ja luikertelee uniin, josta herätään miettimään ongelmia, jotka pitäisi ratkaista päivisin. Suorittaminen muuttuu olemiseksi, ainoaksi mahdolliseksi tavaksi elää tätä elämää, olla hyväksytty ja saada arvostusta. Jos ei muilta niin itseltään.
Kun stressi pakottaa aivoissa, ajattelumme kapenee ja ratkaisukykymme heikkenee. Emme näe ulospääsyä tilanteesta. Emme uskalla pysähtyä, sillä pelkäämme seurauksia. Piiskaamme itseämme suorituksiin ja unohdamme tuntea myötätuntoa elämämme tärkeintä ihmistä kohtaan.
Kerran uuvuttuaan tunnistaa omat rajansa aikaisemmin. Valvominen aamuyön tunteina, muistamattomuus ja se, että ei enää koe iloa rakastamastaan työstä, ovat viimeisiä merkkejä.
Kantapään kautta opittuna tietää, että itkun kiertäessä kurkussa ollaan jo reilusti punaisella. Tietämisen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös taitoa. Taitoa huomata ja tunnistaa omat hälytyssignaalit ja ennen kaikkea taitoa reagoida niihin. Mitä sinulle tapahtuu ennen punaista aluetta? Entä mitä teet ja mitä muutat, kun huomaat nämä signaalit?
Ajanhallinta on olemista
Mitä ajanhallinta sitten on? Helposti mielellämme ajanhallinnan sellaiseksi, että pyritään saamaan yhä enemmän aikaiseksi ja olemaan niin tehokkaita kuin mahdollista. Mutta itse asiassa ajanhallinta tarkoittaa ihan päinvastaista. Se tarkoittaa, että teet suuremman osan ajasta asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä tai mielekkäitä.
Mitä vähemmän sinulla on työssä mahdollisuus vaikuttaa työnkuormaan, tapahtumiin tai työn sisältöön, sen tärkeämpää on, että vapaa-aikanasi teet asioita, joita voit hallita ja joista voit päättää. Asioita, jotka ovat mielekkäitä sinulle ja lataavat akkujasi. Isokaan työnkuorma ei uuvuta, jos vastaavasti palautumista on riittävästi. Palautumista tarvitaan niin päivä-, viikko- kuin vuositasolla. Päivätasolla se tarkoittaa pientä taukoa tunnin tai kahden välein, riittävää yöunta sekä tekemättömyyden hetkiä työn jälkeen. Millä tasolla sinun mahdolisuudet palautua ovat päivittäin?
Jos tällainen ajanhallinta on sinulle uutta, heitän sinulle haasteen. Mitäpä jos kesän aikana ottaisit joka päivä 30 minuuttia aikaa, jolloin et tee mitään? Et luo tai tuota mitään hyödyllistä, et katso kehittäviä tv-ohjelmia, et siivoa tai tee töitä. Voit lukea kirjaa, mutta se ei saa olla ammattikirjallisuutta. Voit kuokkia puutarhassa, mutta vain tekemisen ilosta nautiskellen, ei lopputuloksen toivossa.
Miten on, lähdetkö haasteeseen mukaan?
Kesäterveisin
Petra
Kirjoitus on julkaistu 8.6. Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n verkkosivuilla
Viimeisen vuoden aikana olen kovasti pohtinut yritykseni missiota, visiota ja arvoja. Toiminnan tarkentuessa myös suuntaviivat ovat selkeytyneet. Puunnon visio ja missio löytyvät verkkosivujen etusivulta, sekä tästä alta.
Missio: Auttaa ihmisiä ja yrityksiä työelämään, jossa voi innostua ja onnistua, käyttää vahvuuksiaan ja olla parhaimmillaan.
Visio: Valoisan työelämän edelläkävijä
Yritykseni arvot ovat alusta lähtien olleet melko samansisältöiset. Viime kuukausina olen kuitenkin halunnut tiivistää ja kirkastaa viestiä. Olen pohtinut millaisiin arvoihin toimintani pohjautuu ja ennenkaikkea miten ne näkyvät yrityksen toiminnassa. Koska olen yksinyrittäjä, se tarkoittaa käytännössä omaa toimintaani arjessa.
Arvotyöskentely on todella hedelmällistä myös oman elämän suhteen. Yleensä aloitan urasuunnitteluprosessit asiakkaan kanssa juuri arvoista. Arvoihin pohjautuvat kaikki valintamme, tai ainakin valinnat, joiden takana haluamme seistä. Tein itselleni huoneentaulun Puunnon arvoista muistuttamaan, miten minä luotsaan Puuntoa eteenpäin ja mihin toimintani nojaa.
Millaiset sinun oman elämäsi suuntaviivat ovat? Erittäin hyvin omiin arvoihin pääsee käsiksi, kun tarkastelee omaa ajan- ja rahankäyttöään. Suosittelen hetkeksi pysähtymään omien arvojen äärelle. Eipä yhtään hullumpaa olisi tehdä henkilökohtainen arvotaulu seinälle muistuttamaan, millaista elämää haluat elää ja mikä sinulle on arvokasta.
Motivaatio työelämässä videosarjan toisessa osassa käsitellään muun muassa sitä, miten voi itse lisätä omaa motivaatiotaan ja toisaalta kuinka motivoida muita.
Motivaatio antaa meille energiaa ja virtaa mennä eteenpäin sekä saavuttaa tavoitteita. Mikä sinut sytyttää? Mistä innostut? Etenkin urasuunnittelussa motivaatio on hyvin keskeinen asia. Ilman sen selkeyttämistä on vaikea tietää, millaisia valintoja kannattaa tehdä ja mitä kohti lähteä.
Toukokuun aikana julkaisen kolmen videon sarjan motivaatiosta. Ensimmäinen kertoo motivaation merkityksestä.
Tästä videosarjan ensimmäiseen osaan >>
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.